Lappi-nostalgia

Rollo-Cityssä taas. Tämä on itseasiassa vaihteeksi varsin tervetullutta. Kun saavuin kaupunkiin pari päivää sitten, ajattelin, että tämähän on ihan kaunis kaupunki. Näinköhän aika kultaa muistot. Takana on viikko festaritalkoilua Sodankylässä. Pari viimeistä päivää olivat vähän rankkoja, kun piti purkaa koko homma, mutta sitä ennen työpäivät olivat naurettavan kevyitä. Olin siis iskuryhmässä/järjestelyissä, lähinnä kannoin asioita paikasta toiseen. Tutustuin/kaverustuin ihmisten kanssa nopeasti, sosiaalinen eläin kun olen. Leffoja katsoin varmaan ainakin kymmenen viikon aikana; ilmaiset leffat kuuluvat talkoolaisten luontoisetuihin. Monta älyttömän hyvää leffaa ja pari keskinkertaista. Nyt pitäisi ostaa jostain screeni ja videotykki, ja kaikki ne elokuvat dvd:inä. Sitten näyttäisin tovereilleni. Talkooihmisten etuihin kuuluivat myös halvemmat juomat festariklubilla sekä ilmaiset juomat staff-bileissä, joita viikon aikana järjestettiin kahdet. Viimeisen illan staff-bileet olivat huiput. Paikka oli idyllinen uiton pirtti joen rannalla, varustettuna suihkuilla ja parhaalla saunalla ikinä. Saunoin vissiin kolme tuntia putkeen. Ja uin kai jotain seitsemän kertaa. Ja kiskoin koko ajan ilmaista kaljaa.... Muistan laulaneeni suuren ihmisjoukon kanssa Leevi & The Leavingsin biisejä todella kovaa. Ennen paikalta lähtöä muistan myös oksentaneeni pari kertaa. Piru periköön ilmaiset viinat. Kontrolli pettää aina kun en joudu maksamaan itse. Aamulla minua tervehti elämäni ensimmäinen krapula. Tietyt tahot lienevät tästä tiedosta ilahtuneita, sikäli kun ovat jaksaneet lukea tänne asti.Liftasin Rovaniemelle. Isä laittoin heti hommiin. Eikä siinä mitään, talon maalaus on aika kivaa touhua. Ai niin. Tein päälleni yhden asian. Tai oikeastaan isä teki, minä vain tein päätöksen. Enpä kerro:)